tedre (vatja), teder, tedre, tedr, todr (viro), teddorz, tedroz (liivi), tur (udmurtti), tar (komi),
tere, tetre (kantapermi), kukertaja, kuhertaja, kujertaja (suomi), kudres (viro), kodor, kudor,
kudur (mari), kotor, kutori, kutor (hanti), ketr (kantaugri), bajdeg, baduk (komi), pojtek
(hanti, metso), palta, polt, polto, polta (mansi, teeri), fajd, fajdok (unkari), padt (kantaugri),
sibeku (nenetsi), syyma, syywa, söua, söwa, sumä (selkuppi), suje, suju (kamassi, naarasteeri
tai metso).
1. teeren ensimmäisestä laulusta uskotaan olevan kaksi kuuta
jäiden lähtöön (kevään ääniä).
2. "otan sulkia hitusen, hieroon utustelennen, kämenen kesessä,
sormen kymmeneh sovussa, siitä lähtee teiri karja" (sulista
syntyvät teeret).
3. "oh emoni kantajani, otan tetren sulkasia, pemahutan lentämään"
(noitien apuhenkiä).
4. hantit pitävät akkateertä sukulaisena ja yhtenä totemistisista
suvuistaan (häiritsemistä ja vahingoittamista vältellään).
5. "teeri soijjessaan kurrovaa ja aena suhaotteloo väliin"
(vrt. kuronen, suhanen).
6. "tetrit ensimält ko ei olliet viel nii aristunniet hyö istuit rantapuis"
(istui rantapuissa, ennen pyssymiehiä).
7. "musta teir on ukkopuol, harmoa on eukkopuol" (ukko ja
eukkoteeri).
8. "sallaista tekköd, ilmin evät te" (pesät salassa).
9. "tedri huhutta metsäz" (vrt. huhunen).
10. "keväest hyhyttä ja syksyst" (teeren vuosi, vrt. hyhynen).
11. "eihä tedrimmunnia konska, tedriä idedetty" (otettu munia,
itketetty teertä).
12. "tedrit ku kovast hyhyttäd, se titä kahuloja" (kahuloja eli
yöpakkasia).
13. "nin käppiät kirjavad tedrim munad" (käppiät eli kauniit).
14. "toas oliz nygöi izätedrie, kuz emätedred oldaneh" (isä ja
emäteeret).
15. "tedred on hyyräkäd vilul" (hyyräkäd eli hiljaisia).
16. "tedri istuu hydröttää" (oksalla).
17. "tedri hykerdäy" (hykertelijä).
18. "tedrilöin hykyrryz mänöö pedäjikös" (teerien määrästä,
vrt. aavemaiset nykymetsät).
19. "tedret hykyrretäh tyynel huondeksel" (aamulintu).
20. "emätedred jo hykyrdetäh" (kevään merkkejä).
21. "tedrit karratah kiimaz" (karratah eli tanssii,
vrt. karranen).
22. "tedrilöi lendi" (yli).
23. "ne tedret niät karjalleh lendää" (karjalleh eli parvina,
vrt. perheittäin).
24. "akkatedrit katkattaa, ukkotedrit hangel toratah"
(soitimella).
25. "tedret pietäh kiimaa" (kevään ihmeitä).
26. "kiimanaig on tedrilöil" (huhtikuussa).
27. "tedr ei muuttele kiimupaikkoi" (muuttele eli vaihda).
28. "tedri kiimiy jiällä a mettso suolla" (jäällä ja suolla,
avoimet paikat).
29. "tedri kiimiy keväes" (kevätkiima).
30. "tedr on kirjava" (kirjava eli värikäs).
31. "kirjava ku tedren jäittsä" (jäittsä eli muna).
32. "tedri puun ladvah lendi" (puiden väki).
33. "kuikisteloo vain kattsoo" (teeri puussa, vrt. kesyt teeret
sukupuuttoon ampuneet "metsästäjät").
34. "tedrin kukerdus kuului" (kukertaja).
35. "tedred vain kevättalvella kugerdau" (soitimen
ajankohtaa).
36. "tedret kukerdettih" (soitimella).
37. "tetri kurroau" (vrt. kuronen, kurronen).
38. teereen yhistetään monia etunimiä (tero, terhi, turo,
turja, tare, tarja, pate, patu, sipe, simo).
39. komit kutsuvat metsälintuja nimillä glukhar ja teterev
(vrt. tetre, terve, tere).
40. äänisen alueen vanhimmista haudoista on löydetty
teeren luita (koruja, taikakaluja).
41. saamelaiset kutsuvat teertä nimellä hurri
(vrt. hurrinen).
42. "tedri nokkiu havuzie" (havulintu).
43. "mettsylinnud marjoa syvväh nokitah ylen äjjäl"
(nokitaan marjoja, mitkä linnut).
44. "tedri se on mussanvoittone" (tedri eli ukkoteeri,
akalla oma nimensä).
45. "tedri munii yheksin jäitsin" (jäitsin eli munaa).
46. "kahem puun lomaz nägyy tedri" (lomaz eli välissä).
47. "se on linduzikko kohtu, linnud ainos siit kohtas kiimitäh"
(kiimitäh, pitää soidinta).
48. "tedri lennändyvägeh ku puzuh menöy, sid vai siibilöi
riehkiy pohjaz" (mertamaiseen pusu-ansaan mentyään).
49. "tedri laskeudu puuz alah" (teeren elämää).
50. "se on ounas, kuuloo da nägöö" (ounas=valpas, viekas,
teeren heimon hyveitä).
51. "tedr ovvosti da iäre lähti" (ouvosti, pelästyi).
52. "hiän ni ouvostu ta alko katsella ympärilläh, ta läksi lentoh"
(häneksi kutsuminen).
53. "tedret uatutah halmehil käymäh" (uatutah eli totutaan,
vrt. syömässä jotain).
54. "tedri puuh pölähtih" (lennähti).
55. "teeri istu niin kalahemittai" (sivuttain puussa).
56. "ol siel jokuu kanakii sejas" (kana eli naaras,
teeriparvessa).
57. "kanateträ" (naarasteeri).
58. "konki" (makuukuoppa lumessa, vrt. konginkangas).
59. "se tul niin niih haralla hapsin kurahtel ja karahtel"
(siipiään levitellyt teeriemo, poikasten suojeleminen
=eläinoikeus).
60. "kyllä se teeri on kohta niin ko maukkaampaa se mehto
ov vähä semmonen karhialihanen" (lihan mausta).
61. "moalinnun kum pitää karie soahak kivispiiraasa"
(karie eli soraa, kivipiiraansa).
62. "siinä kolomissavoin ol teyrii, yksissä karjossa"
(kolmesataa teertä, omat karjat).
63. "ukkoteyr puussa karjottaa" (kököttää paikallaan,
metsä=teerien koti).
64. "minä kävin Varvistos teerikiimas, mutta teeret oli niin
karkkahas lais" (kiimas=soitimella, karkkahas=arkoja).
65. "sillon se teer lenteek karskahti siihen" (lenti siihen,
tulleet ihmistä kohti).
66. "kuv vanaheintuvat tulevak karroksi" (karroksi eli
araksi, vanhetessaan).
67. "koirasterri kukertaa ja naarasterri sil tal katkattaa
mukavast" (teerien ystävät).
68. "niit ol isot katraat jiällä" (soidinaikaan).
69. "huutelin kauhaa ni kohta tuli että kropsahti"
(vrt. kauhanen, kauhava, teerien kieli=teeren heimon
pyhää kieltä).
70. "teeri huutaa kaohoa, se kähisöö niinkun kaohoa
kaepovaesi" (teeri eli ukkoteeri).
71. "siellä sitte teeret hurraa ja kauhaa" (vrt. huranen,
sukunimet=kuvailevat teertä eli heimon perustajaa,
alkujaan salassa pidettyjä periytyviä nimiä).
72. "teeri kaohovaa, se kähisöö kukerruksesav välillä"
(kauhoaa, kähisee).
73. "koirasteiri se ruukaa kauhata, ukisee se kans"
(ukisee, vrt. ukki).
74. "jos sattuu oleh marjoi mettis vähäm muh hyvä
kauravuos, nii kyl tulee territ pelloille" (omat marjat,
vieraat pellot).
75. "siipispankolla ne hakkaa toisijaan nii että pölinä käy"
(soitivat ukkoteeret, vrt. sotia).
76. "se terrimpesä ol semmosessa pienessä mäen
keikamassa" (pesäpaikkoja).
77. "peäkiis sillo nii pystyssä ku tetrilä" (teereen
vertaaminen).
78. "kelasella maalla ne enimmäkseen asustellee"
(kelasella maalla eli koivumetsissä, vrt. havumetsissä
elävät metsot).
79. "tul tööri ja kahto lasista tuppaa" (kesyydestä,
oikean luonnon aikaa).
80. "teyrtä istuuk kerkottaa koivikko täytenään"
(eläneet koivikoissa, vrt. ravinto, vrt. koivun heimo).
81. "nii ol kesu tetri" (kesyys=kertoo ampumisen
myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä, vrt. vanhempi
ansapyynti).
82. "tiälläkiis salolla suap kuleksia, harvan näkköö
kesässää" (harvan teeren kesässä, teerettömät
kohdat).
83. "yhellä, ketovainiolla laulo aina kaksi teertä ja ne,
tappeli aina siinä kevovvainiolla" (soidinpaikkoja).
84. "hää kevväätte kuhertaa siis lumen hävviimist pois"
(kuhertaa lumen häviämistä, häneksi kutsuminen).
85. "sillo ku teir lauloa" (kevään merkkejä).
86. "siin on yks sitten ko johtaa ja kuulustellee ja ko
se lähtee ni toisek kans" (teeriparven johtaja,
vrt. vanhin lintu).
87. "teeriparvi lentää jotkotti" (parvien aikaa).
88. "no ne soepi jeällä soepi ja soella soevat tuota
isomalta osalta nuin joukossaan kun soevat"
(soidinpaikkoja).
89. "ennem myöthäj jukersi" (myöthään=kokoajan,
teerien vähenemisestä).
90. "kyl se tuo tetrkii o jura" (jura eli rohkea,
teeren heimon hyveitä).
91. "tetriks ne viel nytkii jutteloot vanhat" (juttelee
tetriksi eli teeren heimon kielellä, vanhemmat
heimokielet).
92. "no kyl se on hyvä juttukukkoro se Tetrem Pekko"
(Teeren Pekko, omat nimet).
93. "teeret jyllää semmosisa yksisä paikosa" (jylläys
eli soidinpaikat).
94. "ne kuj jyrrejää kokkoontuu ja siinä ne jyrineä pitävät"
(pitää jyrinää, vrt. jyri, jyrinen).
95. "jo rupes teyret jyrreemmään" (soitimella).
96. "ae sitä jyräkkätä ku niitä lähti niitä tetrijä lentämää"
(parven lähtiessä lentoon).
97. "siinä ne hyppi ja jyskytti soitimella" (kevään ihmeitä).
98. "tetri kukertua jäkertää" (ääntelyä).
99. "minä teeriparven tapasin ja sitä rupesin jälestämmään"
(kadonneet teeriparvet).
100. "kyllä teeret järräsivät aamuvarahisella" (soitimella,
vrt. järänen).
101. "teerep pelaa, ne pitää semmosta kauheeta kaakutusta"
(vrt. kaakunen, kakunen, akunen).
102. "ne tullak kahahti ne teerit" (parvilintu).
103. "ne on silloi soinnillaas kun ne oikei kuhertaa ja kahertaa
mettäs" (vrt. soininen).
104. "kuulu neki tapellak kahistavanki ja repivät toisistaa
höyhemiä" (ukkoteerien selvitellessä välejään).
105. "se kaehtaentuu, kaehtaantuu poes" (kaihtaantuu
soidinpaikalta, jos häiritään, vrt. kaihtaa).
106. "töyren kaekale istu puun latvassa" (kookas teeri).
107. "izätedril on mustat sullat" (isäteeri).
108. "myödysulgaine" (myötäsulkainen eli onnekas,
sulat=onnenkaluja, löytyy joskus maasta teerien
asuinpaikoilta).
109. "ryöhähtih lendoh tedri" (malttaa viimeiseen,
voi lähteä jaloista, vrt. jurana pitäminen).
110. "tsouhoa pietäh tedridoukko" (teerijoukko,
vrt. joukko=perhe).
111. "tedred moas tsauhoa pannah" (maassa eli
soitimella).
112. "tedri kiimas tsauhaa panou" (panee tsauhaa,
ottaa yhteen).
113. "tedren tsauhu" (vrt. kiima, soidin).
114. "tedret tsauhatah kiimas" (sauhataan, kiimaa
läheltä seuranneet).
115. "tedrilöin tsauhkeh" (kiiman ääniä).
116. "emätedri tsauhuoo" (vrt. ääntely, siipien ääni).
117. "tsihistäh dai tsahietah kui tedret kiimah"
(teereen vertaaminen).
118. "tedret tsahratah kiiman aigah" (tsahratah
=hyörii maassa).
119. "suol tsahravuttih tedret kiiman aigah"
(kiimapaikkoja).
120. "tedrenleiby kärvästäy" (koivunurpu heilimöi,
koivuista elävät teeret, vrt. koivun heimo,
vrt. tere=koivun / teeren heimon tervehdys).
121. "tedrestyttih toaramah" (tedrestyttih eli
riehaannuttiin, sanan alkuperää).
122. "se oli emätedri eigo koppala" (lintujen
tunteminen).
123. "siid on nämä, tedret, puydä, koppala"
(metsälintuja).
124. "mettsuo ta koppaloa, tetrijä" (löytyi meiän
metsästä).
125. "tedrie puu täynnä" (teerien suosimat puut,
suojeltuja oikeassa suomessa).
126. "emätedri ta izätedri" (emä ja isä,
sukulaisnimillä kutsuminen).
127. "tedret kukurretah" (kukertelee, vrt. kukko).
128. "tedret tänä vuoden moas kiimie, leibä huovistuu"
(maassa, vrt. jäällä, yhistetään maan hedelmällisyyteen).
129. "urizoo kui tedri" (ääntelyä, vrt. ukisee).
130. "tedrit ollah metsässä" (metsän lintu).
131. "tedrie on meilä äijiin" (oli, vrt. tyhjiksi ammutut
ja harvennetut talousmetsät).
132. "sygyzyllä tedrie meilä on äijä" (teeren ajat,
vrt. ansapyynti).
133. "äjjy tedrilöi lendi" (teeriparvet).
134. "tedri tsauhoa panou kiimaz" (vrt. sauhola).
135. "kui tedri hykyrdäy toa" (hykyrtää).
136. "izätedril on mustat sullat" (tunnetaan
sulistaan).
137. "tedrit kukerdetah keväizil hangen aigoa"
(kevät ja syksy, teeren aikoja).
138. "tuli tedri libo harakku" (teeri tai harakka,
käyköön miten hyvänsä).
139. "tedrikanane on harmuane" (kanane eli
naaras).
140. "tedrikukkone on muzova, hohlan kena"
(kukkone=uros, hohla=töyhtö).
141. "tedret kiimaz teuhatah" (teuhaavat).
142. "tedri tuli tsähähti" (tuli, vrt. meni,
tulleet ihmistä kohti).
143. "tedri lendoh tuiskahtih" (maasta,
malttaa pitkään).
144. "tuli tedri harakku" (tuli mitä tuli,
omat vertaukset).
145. "tedri lendoh lähti, tubrahti, ku miehen dogadi"
(dogadi eli hokasi, pakoon päässyt=voittanut,
vrt. vieraat tuliaseet).
146. "tedri on törhäkkö miittuine, kos kiimiy"
(vrt. pörhäkkö).
147. "ukkotedri" (vrt. isä).
148. "tedri syö koivun urboa, pyy syö lepän urboa"
(metsästä elävät metsälinnut, metsien kaataminen
=kantojen romahtaminen).
149. "urvukoivikko on netsiz, siid eletäh tedret"
(elinpaikkoja).
150. "urbamoaloil tedret talved eletäh" (talvipaikat,
vrt. ravinto).
151. "siit on ylbeimyölleh" (teeri kiimassa).
marit kutsuvat teertä sanoilla
kydär, kydor ja kydör (akkateeri
=kuvultso, kuvultsik).
udmurtit kutsuvat teertä sanalla
tur.
moksalaiset kutsuvat teertä
sanoilla pitse atäksh (pitse=petäjä),
kelnarmon (narmon=lintu), puloksh
ja shavatsa.
marit kutsuvat soidinta
(kyldyr syan) teerien häiksi
(syan=häät, vrt. oudolta
tuntuva soitimelta pyytäminen).saamelaiset kutsuvat
teertä sanoilla huurrcuhcc
ja suerrcuhcc (huurr
=akkateeri).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti