vuorazas, vuorrazas, vuorces, vuoratjis, vircce, vurocc, vuorehc (saami), varaka, varsej,
varcen, varcej, varksij, varsi, varci (mordva), urin, urin-jekwä, urin-ekwa, urin-eka
(mansi), urni, warnaj, warna (hanti), varju (unkari), warnäe (nenetsi), kuere, kera, kerä,
kwerä (selkuppi), bari (kamassi), war (kantaurali).
1. variksen raakkumisesta ennustetaan ilmoja (aamulla nuoskaa,
illalla pakkasta).
2. varista pidetään sielulintuna.
3. mansit pitävät varista (Urin-ekwa, variksen-vanha-nainen) yhtenä
totemistisista suvuistaan ja suojelushengistään (haltijan pyhäkkö
sosva-joella).
4. variksesta polveutuvat mansit pitävät karhuja ja lokkeja kilpailijoinaan
("raakkuvat kuin varikset karhunlihaa syödessään").
5. mansit pitävät varista lasten ja naisten suojelijana.
6. mansit pitävät variksia kevääntuojina (alkujaan muuttolintuja).
7. mansit viettävät "variksen päivää " ensimmäisten varisten saapuessa
(tapahtumassa katsotaan enteitä tulevalle vuodelle ja tanssitaan
variksen liikkeitä jäljitteleviä tansseja, akan-akan, ojka jikw,
vrt. äijäpäivä).
8. selkupit eivät syö variksen (kerä) lihaa.
9. selkupit jättävät variksille ruuan tähteitä (sanoin "muistakaa
minut").
10. selkupit pitävät variksia "hyvän ja pahan tekijöinä" (ryöstävät
pikkulintujen pesiä).
11. selkuppien mukaan ilkikuriset ihmiset muuttuvat variksiksi.
12. variksen uskotaan kykenevän viemään yhden ihmisen sieluista
raakunnallaan (vrt. urin, ur-sielu).
13. varisten uskotaan pelastavan haavoittuneita ja heikkoja.
14. mansit pitävät variksia kevääntuojina ja perheiden suojelijoina
(uskotaan tuovan kevään huhtikuun alussa).
15. mansien "variksen päivää" ajoitetaan varisten paluuseen
ja pesän rakentamiseen.
16. mansien "variksen päivää" yhistetään hedelmällisyyteen,
lisääntymiseen ja perheen hyvinvointiin (heimototeemin
jälleennäkeminen innoittaa ihmiset iloitsemaan ja lisääntymään,
vrt. päivän).
17. "se on kova kiiltävän aineem perää, kantaa pesääs vares"
(uskomus).
18. "varis prakka, harakka tsagatta" (serkusten äänistä).
19. "varikselle vaiket, harakalle haiket" (käytiin kertomassa,
vrt. puille).
20. "tämä om variksem pökköi" (peltokorte).
21. "variksevvarpad" (riidenlieko).
22. "variz yd metsäz magaja" (päivälintu).
23. "varoi varoo ielpäi" (varoo, pitää etäisyyttä).
24. "varoi lendeä haihittoa" (siipien äänestä).
25. "varoi karkattau" (vrt. karkanen, karkkonen, a=ä, o=ö).
26. "varis oli kezu" (kesyt varikset).
27. "varoi nokal klonkuttoa" (nokan ja äänen yhteydestä).
28. "varoi kroakkoa" (raakkaa, r=l, vrt. laakanen, laakkonen).
29. "varoi kruakkahuu pezäs" (pesintäaika).
30. "varoimpojat kroatsketah pezäs" (vrt. poikanen, poikue,
poika=sukupuoleton sana).
31. "varikset kruatsketah" (ääntelyä).
32. "kuldutukkuu varoi vardoitsou" (uskomus).
33. "vanhall om varoin silmäd, kärensilmäd neidozel" (kären
eli palokärjen, lintuihin vertaaminen).
34. selkupit kutsuvat varista nimellä kwere.
35. mansit pitävät variksia karhujen vihollisina (kiusaavat
haaskalla olevaa karhua).
36. hantit pitävät variksia tärkeiden viestien viejinä (uskotaan
vievän haltijoille tiedon karhupäivistä).
37. mansit kuvailevat varisten heimon vanhimman Varis-eukon
tytärtä ihmishahmoiseksi (Varis-neidolla letitetyt hiukset,
tumma karvatakki, korvissa helmiä, ranteissa tiukuja).
38. hanteilla on varikselle oma laulu (karhupäiville saapuvia
haltijoita).
39. mansit kutsuvat varis eukon laulua nimellä Urin-ekva erygh
(esitetään karhupäivillä).
40. moksalaiset pitävät varisten raakkumista sateen enteenä
(varsikhne piak karknaikht, varikset kovaa raakkuvat,
vrt. kaarne).
41. marit pitävät varista ihmisiä auttavana lintuna (auttaa
tarujen henkilöitä).
42. marien taruissa varis ja haukka toimivat ensin yhdessä ja
sittemmin riitaantuvat (luojahenki menee variksen puolelle ja
rankaisee valehtelusta kiinni jäänyttä haukkaa).
43. hantien taruissa selitetään variksen sulkien alkuperä
(sulkien värien).
44. marien taruissa selitetään mikä ruoka kuuluu variksille
(variksesta polveutuvat eivät vie varisten ruokaa).
45. inarinsaamelaiset kutsuvat varista nimellä vuorâš
(vrt. varas).
46. saamelaiset kutsuvat varista nimillä garja ja vuoražas.
47. saamelaiset pitävät variksia ja repoja kilpailijoina (taruissa
repoa viekkaampi).
48. "varoi nettsih liidi" (liiteli siihen).
49. "varoin suuz ei ole ni keziä ni talvie" (suussa kesää talvea,
näe vuoden vaihtumista).
50. "möksötät ku varoi istud" (istut kuin varis).
51. "ned ollah talvel teä varoid da harakad, ei muutellahez"
(talvet täällä, paikkalintuja).
52. "löpsytteä lendeä varoi" (lentää hitain siiveniskuin).
53. "varoi kyhlähäm peäh löpsähtih" (kyhlähän eli kuhilaan).
54. "varoi löksähtis sih" (löksähti eli hypähti, maalintu).
55. "löksähyy ku vanha varoi" (hyppii kömpelösti).
56. "varoi lökähtis seibähäm piäh" (ihmisten lähellä viihtyvä lintu).
57. "varis liitollah tulou" (liitelee lähelle).
58. "katso varoi tual lendelöy" (varisten katsominen).
59. "varoi lendäy räpsyttäy" (räpsyttää siipiä hitaasti).
60. "varis suorah lendää, a kodih ei yöks piäze" (pääse kotiin yöksi,
jokaisella linnulla kotipuunsa).
61. "varoi puuh pezöy" (pesii puuhun).
62. "jeäm pankal varoid issutah" (pankal eli reunalla).
63. "varoi om paganlindu da snuakat, ei heijän lihoa syö ni ken"
(ei syödä lihaansa).
64. "varoi, harakka, tsirkkuni, närhi, kärgi, niidä ei syyvä paganuten"
(lintuja joita ei syödä, vrt. sukutoteemeja).
65. "varoi oakkoa" (aakkaa, vrt. Varis-akka).
66. "oakat pagizet kui varoi kyhlähäm peäz" (oakat kuin varis,
äänien jäljitteleminen).
67. "varoi sanoo, braa, braa" (vrt. vraa, b=v).
68. "varoi bruakkau" (variksen heimon kieltä).
69. "varis praukku vainivolta, korppi kuusesta korahti" (korppia
kesympi, tulee lähemmäs ihmistä).
70. "varis praukkuu" (vrt. raukunen, paukkunen).
71. "preäkähtih kui varoi" (rääkähti, vrt. räähkä).
72. "sanotah, ku varoi broakahtah hangel, jo on varoi tulluh, hengiz on"
(varis tullut, vrt. muuttolintu).
73. "varoi bruakahtih" (raakahti).
74. "varoim broakeh" (raake, vrt. aake).
75. "varoimpoijad broaketah" (kutsuvat emoa).
76. "varoi broakkau" (praakkaa, praa-kieli).
77. "kui varoi broakkau pagizou" (puhuu variksen lailla,
varisten jäljitteleminen).
78. "varoi broakkuu" (raakku-lintu).
79. "broakkuu kui varoi" (kutsuu variksia, variksen palvojien
eli variksesta polveutuvien tapoja).
80. "varoid bruagutah" (raakunta=varisten puhetta, ilmoittaa
liikkeistään, kutsuu toisiaan, älykäs lintu).
81. "jogahizel on omat tsomat, varoilgi pojjat on tsomat"
(omat pojat somat).
82. "nällissäh on kui varoi" (kovasta talvielämästä).
83. "pölätetty varis i mätästä varajau" (varajaa eli pelkää,
maassa olemista, eläinten käytöksen muuttumisesta).
84. "varis vanahin linnuista, kampela veen kalloesta" (lintujen
vanhin, vrt. ääni).
85. "niist ei ol tolkkuu kumpako niist on kukkovaris ja kumpako
kanavaris" (kukko ja kana, vrt. metsokukko).
86. "ol suur karja variksia täss yhten päivän" (karja eli parvi,
omat karjat, vrt. karjalaiset).
87. "kuv varis karnauttaa niin tulloo sae" (sateeseen yhistäminen,
vrt. karnanen, kaarnanen).
88. "se on karski lintu, se ei tahok kessuintua" (kesyyntyä,
karski=arka).
89. "kuus karttia ku se veteä, siit sanuot kesä tuleva" (karttia eli
säettä, vrt. kukuntojen laskeminen).
90. "kattov vaan ette varekset lennäs suuhus" (suu auki katsovalle).
91. "taitaa tulla saleh kun varikset heittää niin keikaa" (heittää keikaa,
tekee syöksyjä, vrt. sadetta edeltävät tuulenpyörteet).
92. "väki keräypi niin ku varekset rannalla päivänpaisteessa"
(varisten käräjät).
93. "se kessyynty niin että se tuli takasikkiv vaikka sen uloskip päästi"
(oma eläinrakkaus, vieras vangitseminen).
94. "kesytetty varis kaekites s ol, joka muller roaku tässä aena"
(kotivarikset).
95. "jo ol sitte kesyne varis, ei iha antana ihtijää kiini ottoo,
mut ei paljom muutakaa" (antoi tulla lähelle, piti turvavälin).
96. "se on kesälintu ollu ennen se varis ja kyllähän se nykkin
kraakuu kesää ennustaen" (kesälintu eli muuttolintu).
97. "kesälintu laolaa" (laulaa kesää).
98. "varista sanottiij jaakoks, kun se pani, niettä jaak-ko, jaak-ko"
(vrt. vaakko, raakko).
99. "niin kävelyö juarittelluo ko vanha varis" (jaarittelee,
tunnetaan kävelystään).
100. "varrai o varis jalaksel" (päivän noustessa, päivälinnut
=päivän lapsia).
101. "oo jynknokkane ko vares" (pitkästä nokasta).
102. "jos se järki tohon krakistaan tullee nin se tiätää saretta"
(tulee lähelle raakkumaan, tietää sadetta).
103. "kahoham mikä miärä variksija on kerrääntyny tuohoj"
(vrt. ruuan houkuttelemia, tarkkoja alueestaan).
104. "vares lentää kaahkasee" (vrt. kaakanen, kahkonen).
105. "varissii lenteä koahottaa" (kaahottaa).
106. "variski tuala kävellä kaakottelee" (vrt. kaakonen, kakkonen).
107. "kun syksyllä kylymät ilimat tullee niin kyllä katuaa heittää
kuulumasta raakkuminen" (metsän hiljeneminen).
108. "varis lentiäk kahnusti pihan ylitte" (variksen lento).
109. "kakutat leukojais ku variksepoika" (kerjäät ruokaa).
110. "varoi varoin ken i svuatajje" (varis ei nai varista, totemististen
sukujen naimatavoista).
111. "varoin suuz ei ole kezeä ni talvie" (kesää talvea, vuoden
vaihtumista).
112. "varoi lendäy, siibii räpsyttäy" (varisten ihaileminen=varisten
palvomista, omaa uskonnollisuutta).
113. "lendäv varoi röpsyttäy" (siivistä kuuluva ääni).
114. "varis ruakkaa" (ääntelyä).
115. "varoi roakkuo" (3, 4 vai 5 kertaa, variksen heimon pyhiä lukuja).
116. "kuule varoigi sanou, roa, roa" (raa-lintu).
117. "varoid on vikse padin lövvetty, gu nenga räätskehen kere lennelläh"
(löytäneet padin, haaskan).
118. "varoi reäkähtih" (kolmasti vai neljästi).
119. "varoi repettäy lendäy" (tihein siiveniskuin, vrt. repe).
120. "käzie reputti ku varoi" (reputti käsiään kuin varis,
vrt. eläinten liikkeitä jäljittelevät omat tanssit, jokaisella
heimolla omansa).
121. hantit pitävät varista pyhänä lintuna ja kevään tuojana.
122. hantien taruissa pohjoiseen uteliaisuudesta lentävä
varis pelastaa ikitalven jääkalikoiksi muuttamat ihmiset
(saa raakunnallaan päivän paistamaan, lumen sulamaan
ja luonnon heräämään).
123. hantien taruissa varis toivottaa ihmisille lapsia ja lapsille
naurua (yhistetään lapsiin ja perheonneen).
124. hantit kutsuvat variksen päivää nimellä vorna xatl
(huhtikuun alussa, varikset palaavat ja herättävät talviunta
nukkuvat ihmiset raakunnallaan).
125. hantit pitävät varista jumalan poikana, elämän antajana
ja kevään tuojana.
126. komit kutsuvat varista nimellä kyrnis (kyk kyrnis i lebisni,
kaksi varista tuli lentäen, y=i, kirni).
127. nenetsit kutsuvat varista nimillä warne, warngei ja warnae
(war-nae, yhdyssanoja, ne=nainen).
128. selkupit kutsuvat varista nimellä karae (vrt. kaarne).
129. "varoimpojjat tsiäketäh" (sääketään, vrt. säkylä).
130. "ainos syyvä taboalieteh, on kui varoi" (syödä tapailee,
vrt. maasta syötävää etsivät varikset).
131. "ka, on valgie varis olomassa, vain ei se tyhjän tähen ilmessy"
(valkea varis, vrt. korppi).
132. "varis praukkuu" (prau, prau).
133. "ei varis i konza laula hyvin" (laula hyvin, ihmisen korvaan).
134. "varis varikselda silmiä ei nokkia" (variksen heimon tapoja,
pitää yhtä).
135. "varisvelli" (hyvästä ystävästä).
136. "kui varoi möksötät" (vrt. paikallaan mököttävät talvivarikset).
137. "laihu ku varoi oled" (laiha kuin varis).
138. "varoi brakkaa pihal" (ääntelyä).
139. "varoilgi pojjat on tsomat" (vrt. poikiaan syöttävät varikset).
140. "varoimpoijad broaketah" (broa, broa).
141. "varoid on padin lövvetty, räätskehen kera lennelläh"
(padin eli raadon).
142. "kittsi kottsi vuarammatti, varoi voitti vuagulinnun"
(varikset ja kotkat, kilpailevia sukuja).
hantien taruissa variksen (vorna)
raakunta herättää ihmiset viettämään
kevättä (mies herää talviunesta
ja herättää toiset).
hantit pitävät varista kevään ja
kesän tuojana (päiväänsä vietetään
huhtikuussa).
hantit kutsuvat variksen päivää
sanoilla vorna xatl (xatl=päivä).
"kyk kyrnis i lebisni, kerka jur
vyle puksillisni, kurk-kurk-vartisni,
da vörlane ij lebisni" (kaksi varista
lensi pihaan, katolle ne istuivat,
kurk-kurk ne huusivat, ja sitten
metsään lensivät, komien lauluja).
marit kutsuvat varista sanalla
korak (ludokorak=harmaavaris).
udmurtit kutsuvat varista sanalla
kuaka (vrt. ku-akka).
unkarilaiset kutsuvat varista sanalla
varju (vrt. varjus, var-jo).
ersalaiset kutsuvat varista sanalla
varaka (vrt. var-akka).
moksalaiset kutsuvat varista sanalla
varsi (vrt. var-si).
marit kutsuvat varista sanoilla
korak ja olagorak (mustavaris
=shemgorak).
moksalaiset sanovat varsikhne
piak karknaikht (varikset raakkuvat
kovaa, pidetty sateen enteenä).
saamelaiset kutsuvat
raakkumista / ronkkumista
sanoilla runkestid ja
runkkeest (vrt. lunx,
sielujen nimet).
saamelaiset kutsuvat
varista sanoilla vuortje,
vuörtjee, vuorhtja, vuorces,
vurzenz, virce ja vorcce
(vrt. vir-ava, haltijanimet).
saamelaiset kutsuvat
varista sanalla vuorac, vuoras
ja vuoraeeas (vuora-eeas,
vrt. sukulaisnimet, sielujen
nimet).
saamelaiset kutsuvat
vaakkuvaa sanoilla
krankki ja krankkes.
saamelaiset kutsuvat
raakkuvaa sanalla
rääkkai.
saamelaiset kutsuvat
varista sanoilla vorec,
vuarahtjis, vuorahtjis,
vuoratjis, vuorazas,
vuorac ja vurez.
saamelaiset kutsuvat
raakkumista sanoilla
raahud ja raahum.
saamelaiset kutsuvat
raakkumista sanalla
krankkmos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti