Viklo

viklo, vikla, metsäviklo, valkoviklo, punajalkaviklo (suomi), vikli (karjala), 

vigli, viglu, viklu (lyydi, vepsä), vigle, viglitaja (viro, mustapyrstökuiri), ciksa, 

coavžu, coavžžu, vigla-coawzo, figle-coawzo (saami, viklo), culco (udmurtti, 

sirri), covca, colca, tovta, vikla (komi), towtow (hanti), culc, sils, suls, sulsi 

(mansi, viklo), culc (kantaugri).

1. nenetseillä on viklolle oma laulunsa (tyulise syo).

2. saamelaiset kutsuvat vikloa nimillä ciksa, coavžu ja coavžžu.

3. vikloon yhistetään monia sukunimiä (kosunen, kossunen, 

kokanen, kolkanen, kulkinen, kulkkonen, sullinen, toutonen, 

vikkinen, vikkunen, villinen).

4. "eikö se sama lintu ollun ku se kevöällä laulo jotta, vikli, vikli" 

(nimen alkuperää).

5. "vigli se rannoil pajattau" (rantalintu).

6. "pienivigli" (myös rantasipi, yhennäköisiä).

7. "se tulloo sittä se viimmenen kesälintu tänne, se sanottu viklo" 

(viimeinen kesälintu).

8. "jänkäkuovi on kova huutamaa" (jänkäkuovi eli valkoviklo, 

jänkä=suo).

9. "jänkäkuovi panee tiu, tiu, tiututtaa" (vrt. tiutunen).

10. "suol vai mätäs sulanoo, ga vigli jo viglitteä" (saapuu 

mättäiden sulaessa).

11. "huomeneksella kun näim mänit pihalla ta kun et liene 

syönyn ni vikli sittu" (sittu eli aiheutti huonoa onnea).

12. "vikli sittuu, seki on niin suvilintu" (vrt. hyvää onnea 

antavat toteemieläimet).

13. nenetsien lauluihin kuuluu tyulise syo (viklon sana).

14. "vikli tuijoo toisella eänellä ei kuim muut" 

(vrt. tuija).

15. "se on kezä, do viglin kuulima" (kesän tulon ääni).

16. "vigli pezästä vilahti" (maapesät).

17. "suol vai mätäs sulanoo, ga vigli jo viglitteä" 

(suolintu).

18. "vigli se rannoil pajattau" (rantalintu).

19. "onhai ku vigli, jallat pitkäd" (vikliin vertaaminen).

20. "vigli om moine moanitelemah" (maanittelemaan, 

vrt. taikavoimat, kevät).

21. "se on vigli, viizaz on" (vikli eli viisas, viklin heimon 

hyveitä).

22. "vigli, vigli laulau" (nimen alkuperää).

23. "vigli, vigli lugou" (lukee eli loihtii).

24. "viglinkuul on kaikiz dugein nuoril naizil tirpoa"
(viklinkuulla, vanhemmat kuiden nimet, vrt. etelästä 

tulleiden kaskiviljelijöiden huhtakuu).

25. "häin sanou, hygly, hyglyy, hyglyy, sid naine hyppeä 

peäle" (lempeen yhistäminen, vrt. ensimmäiset lämpimät 

päivät).

26. "häi on gu viglimpoigu viizaz" (pojatkin viisaita).

27. "ku se viklitti sielä jäijel lähtiessä ni sanottih jotta jo 

viklin situin" (jo situin, vrt. vikli sittui, vrt. äijäpäivän 

uskomukset, kumpi huomaa ensin).

28. "vigli viglittäy" (viklittää).

29. "miun viglitti hyvin" (viklitti eli huijasi, vrt. vikitti).

30. "vigli vigliöö" (ääntelyä).

31. "ku vigli vigliöy, on havvin kuvun aigu" (kevään 

ajanmittoja).

marit kutsuvat vikloa sanalla 

vytele.

marit kutsuvat pikkuvikloa

sanalla izivytele. 

marit kutsuvat valkovikloa

sanalla oshlavytele 

(osh=valkoinen).

marit kutsuvat jänkäsirriäistä

sanalla survytele (pidetään

viklona).

marit kutsuvat liroa sanalla

shemdupvytele (shem=musta). 

unkarilaiset kutsuvat vikloa 

sanalla canko (tsanko).

unkarilaiset kutsuvat metsävikloa 

sanoilla erdei canko.

unkarilaiset kutsuvat lampivikloa

sanoilla tavi canko (tavi=lampi).

unkarilaiset kutsuvat liroa

sanoilla reti canko (pidetään

viklona).

moksalaiset kutsuvat vikloa sanoilla

iskordäj, kaläna, kitsa, mutsnarmon, 

shäjkitsa ja vedjgitsa (myös rantasipi).

saamelaiset kutsuvat

vikloa sanoilla

viklalooddaz.

saamelaiset kutsuvat

vikloa sanoilla

eiävzui ja eevzuu.

saamelaiset kutsuvat

punajalkavikloa sanoilla

ruopsisjyelgeiävzui.

saamelaiset kutsuvat

mustavikloa sanoilla

eapiseiävzui.

saamelaiset kutsuvat

mustavikloa sanoilla

reimmräugg.

saamelaiset kutsuvat

mustavikloa sanoilla

cappesjeägglodd.